Etätyö ulkomailla vakuutetaan kuin läsnätyö – sosiaaliturva kannattaa selvittää hyvissä ajoin
Koronan myötä etätyön tekeminen ulkomailla on kasvattanut suosiotaan, ja työskentelymalli on tullut jäädäkseen. Eläketurvakeskus (ETK) käsittelee etätyötä koskevia ulkomaanhakemuksia samalla tavoin kuin läsnä tehtävää ulkomaantyötä, ja siksi sosiaaliturva on aina hyvä selvittää ajoissa.
Kun suomalaiset lähtevät tekemään etätöitä ulkomaille, heitä koskevat samat säännökset kuin läsnätyötä tekeviä. Esimerkiksi EU-maissa työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy EU:n sosiaaliturva-asetuksen perusteella fyysisen työskentelypaikan mukaan. Sosiaaliturva määrittää sen, mihin maahan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan, tai mistä työntekijä saa etuutensa.
– Pitkään jatkunut etätyösuositus on nähty tilaisuutena lähteä ulkomaille. Työntekijöillä tai työnantajilla ei kuitenkaan aina ole oikeaa tietoa siitä, mitä kaikkea ulkomaantyön vakuuttamisesta tulee tietää, toteaa ETK:n ulkomaanpalvelujen erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist.
Mikäli työntekijä lähtee mihin tahansa ulkomaille töihin, ja tarkoitus on edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan, tulee työntekijälle hakea lähetetyn työntekijän A1-todistusta. Ilman A1-todistusta voi työnantajalle tulla vakuuttamisvelvollisuus työskentelymaassa, ja työntekijä jää vaille Suomen sosiaaliturvaa. Kun ETK myöntää A1-todistuksen, työntekijän sosiaalivakuutusmaksut maksetaan Suomeen kuten tavallisesti. Tällöin työntekijä saa etuudet Suomesta, ja hänen työeläkkeensä kertyy Suomeen. Ei siis ole sama asia tekeekö etätöitä Suomessa vai Italiassa.
Etätyö tuonut uudenlaisia haasteita ulkomaantyön vakuuttamiseen
Ulkomaan työn suosion kasvun ja ulkomaan komennusten muuttumisen seurauksena A1-todistusten hakemuskäsittelyt ovat ruuhkautuneet. Lisäksi työmäärän kasvamiseen ovat vaikuttaneet hakemusten myöhästyminen ja puuttuminen kokonaan, jolloin asian käsittely on haastavampaa.
Joissakin tapauksissa työnantaja ei ole ollut lainkaan tietoinen työntekijän lähdöstä ulkomaille, joten silloin A1-hakemustakaan ei ole tehty. Tällöin työnantajalle voi yhtäkkiä ilmaantua velvollisuus maksaa vakuutuksia ulkomaille. Tämä pätee silti, vaikka työnantaja ei olisi ollut tietoinen työntekijänsä lähdöstä ulkomaille. Työnantajalla on aina vastuu vakuutusmaksujen maksamisesta.
– Nämä tilanteet ovat haastavia selvittää ja vakuutusmaksujen korjaaminen takautuvasti voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Etenkin jos työntekijä on ollut ulkomailla jo pitkään, Lundqvist kertoo.
Työnantajan ja työntekijän sopimus etätyöstä on tärkeä
Haastavia tilanteita voi syntyä erityisesti, jos työntekijän oleskelu ulkomailla ilmenee vasta sairastumisen tai loukkaantumisen yhteydessä. Ilman A1-todistusta työntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan ja saa sen maan tason mukaisen terveydenhoidon ja tapaturmavakuutuksen.
– Asian monimutkaisuuden ja haastavuuden vuoksi osa suomalaisista työnantajista on saattanut tiukentaa ulkomaantyön politiikkaansa. Enää työntekijät eivät välttämättä pysty lähtemään ulkomaille töihin, jos sille ei ole selkeää tarvetta.
Toisin sanoen työntekijän aloitteesta ulkomailla tehtävä etätyö ei ole aina sallittua.
– Me neuvomme työnantajia ja työntekijöitä aina sopimaan ulkomaan etätyöstä etukäteen, jotta epäselvyyksiltä ja yllätyksiltä vältyttäisiin, Lundqvist painottaa lopuksi.